Pitkästä aikaa näyttelyvuosi aloitettiin taas Kajaanin KV-näyttelystä. Mukaan ilmoitin Poppasen Ja Plätän. Ruskaa en periaatteestakaan ilmota kun olisi menny maksulliseksi hommaksi. Näyttelyyn oli ilmoitettu mukaan kaikkiaan 17 beaglea, eli ihan kiva määrä. Tuomarina oli Erja Nummi. Urosten kohdalla olin hyvinkin samoilla linjoilla arvosteluperusteista. Hänellä näytti olevan tyyli että koira voi saada ERIn mutta ei välttämättä SA:ta. Nartuissa en päässyt kärryille millaista olisi toivonut. Koira jossa oli paljon hyvää, saattoi saada Erittäin Hyvän tai Hyvän ja koira jossa paljon toivomisen varaa siellätäällä saattoi saada ERIn SA:lla.
Omien koirien kohdalla tiesin että tytöt ovat vähän tuhdissa kunnossa. Kerrankin ollaan löydetty ruokamerkki josta jää koiraan muutaki ku syömisen ilo. Lisäksi näin metsästyskaudella olen ruokkinut koirat kaksi kertaa päivässä, palaamme siis kerta annokseen. Tosin Klaara saa vielä jatkaa entiseen malliin vaikka hyvin on ruoka tarttunut siihenkin.
Lisäksi Plättä ei innostu näyttelyissä joten sen parhaat puolet ei siellä tule esiin, nyt näytti että ei myöskään Poppis jaksanut hommasta innostua. Liikkui kuin täi tervassa, vaikka normisti liikkeet on Poppasen paras puoli. Veikkaampa että molemmat kehittelevät juoksua alkavaksi.
Poppasta moitittiin paksuksi mutta sai silti Erinomaisen. Plätän kuono-osaa mittaili moneen kertaan ja totesi sen olevan hieman lyhyt ja tämän takia EH. Kilpailuluokassa Poppis jäi kolmanneksi ja Plättis seillä EH:lla neljänneksi. Pyörittävä kehäsihteeri teki kaikkea muuta kuin oli kartalla eikä näyttänyt meille SA:ta. Niinpä laitoin koirat boxiin. Sertitkin ehti jakamaan ennen kuin PN-luokka alkoi ja niitä sitten keräiltiin ihmisiltä pois. Yllättäen meidän huudettiin kuitenkin PN-luokkaan ja oli kiire ottaa koira. Poppi oli sitten neljäs narttuluokassa.
Kehän jälkeen kävimme kahvilla ja syömässä kisamakkarat sekä ostamassa Klaaralle uusia leluja. Helka valitsi pörisevän majavan ja Kalle ammuvan lehmän. Lehmä menetti äänensä jo samana iltana, mut on muuten voimissaan. Klaaran kokoinen majava voipi säilyä pitempään kun meinaa vähän pelottaa moinen lelu. Kotimatkalla luin koirien arvosteluja ja huomasin ettei Poppaselle ole merkitty arvosteluun SA:ta eikä myöskään PN-sijoitusta. Saa nähä tuleeko ne korjattuina koiranettiin. Tästä opin että AINA pitää tarkistaa arvostelu heti paikanpäällä.
Poppasen arvostelu: Keskikokoinen, mittasuhteiltaan oikea. Oikeat pään linjat. Hieman runsaasti nahkaa. Oikea ylälinja, oikea rintakehän muoto. Hyvä eturinta. Hyvä raajaluusto, tasapainoisesti kulmautunut. Vapaat liikkeet. Olisi edukseen hieman hoikemmassa kunnossa. AVO ERI3 (SA PN4) tuom. Erja Nummi
Plätän arvostelu: Keskikokoinen, mittasuhteiltaan oikea. Hieman lyhytkuonoinen pää ja runsaasti löysää nahkaa. Hyvä kaula. Hieman pehmeä ylälinja. Hyvä eturinta. Hyvä rungon tilavuus. Sopiva raajaluusto. Tasapainoisesti kulmautunut. Vapaat sivuliikkeet, leveät edestä. Tänään ylälinja pehmeä liikkeessä. AVO EH4 tuom. Erja Nummi
Pakkasaamun jengi 
Pakko kysyä, että missä tuota löysää nahkaa nyt sitten Poppasessa ja Plätässä oikein on, kun en ole huomannut? ”Runsaasti löysää nahkaa” saa mut kuvittelemaan esim. basset houndia. Onkohan tuomari mahdollisesti katsonut väärään kehään välillä… 😉
Siellä moitittiin mm viime vuoden päänäyttelyvoittajaa liian runsaasta nahkasta. Poppasella tulee mietintäkurtut otsaan mutta Plätässä sitä löysää nahkaa ei kyllä munkaan mielestä ole. Ja niistä ei mulle mainittu vaikka muista vioista tuomari sanoikin.
meinasin just kommentoida samasta asiasta. Jos lukee arvostelun näkee edessään ihan erilaisen koiran kuin esim. Plättä on. Mut kauneus on katsojan silmässä. Ja olishan se ROP voinut saada H jos olisi eri silmät ,,, no ajatus tääkin =)